Yhteystiedot

Puheenjohtaja Seppo Salminen   0400 282814 (vain puhelut)

Varapuheenjohtaja Juhani Löflund  050 5967032

Sijainti

Toiminta

Kalastuskunnalla on monenlaista toimintaa. Pyydysmerkkien myynnin lisäksi kalastuskunta hoitaa kalakantoja istutus- ja hoitokalastustoiminnalla. Hoitokalastustoiminta parantaa osaltaan myös Rutajärven ympäristön tilaa. Ympäristön hoitoon kuuluu myös kaislojen niittäminen myös yksityisiltä rannoilta pyydettäessä.

Istutustoiminta

Leivonmäen kalastuskunta istuttaa pääasiassa kuhaa. Kalakantoja on istutettu Salmelan kanavan länsipuolelle ja itäpuolelle. Kalastuskunnan alueelle on istutettu myös rapuja, mutta rapukanta ei ole lähtenyt kasvuun. Kantaa on tutkittu koeravustuksilla. Rutajärvessä ei ole ollut aikaisemmin luontaista kuhakantaa. Kuhan istutukset alkoivat vuonna 1992 ja istutuksia on täydennetty joka vuosi. Tällä hetkellä kuhan suurin koko on jo yli viisi kiloa. Rutajärveen istutettu siika on järvisiikaa. Siikakantaa on pidetty yllä useita kymmeniä vuosia. Siian istutuksissa ei ole saavutettu merkittäviä tuloksia ja siksi hoitokunta pidättäytyy siian istutuksista ja keskittyy kuhan istutuksiin.

Kalastuskunta toivoo, että kuhaa kalastettaisiin yli 50 mm verkoilla ja siikaa yli 40 mm verkoilla.

Hoitokalastus

Vuonna 2001 Leivonmäen kalastuskunta aloitti hoitokalastuksen hankkimalla avorysän eli paunetin. Hoitokalastuksella pyritään vaikuttamaan Rutajärven veden laatuun. Kalojen biomassaan sitoutuu yllättävän paljon ravinteita: järvissä veden fosforista yli puolet voi olla kaloissa. Kalansaaliin mukana poistuu siksi myös merkittävä määriä ravinteita kuten fosforia ja typpeä. Kalojen vaikutukset välittyvät myös ravintoverkossa eläinplanktonin kautta. Eläinplanktonin suuret vesikirput ovat tehokkaita levänsyöjiä ja pystyvät runsaina esiintyessään pitämään kasviplanktonin kurissa ja veden kirkkaana. Jos planktonia syöviä kaloja on paljon, käy eläinplanktonin määrä vähiin. Tämä johtaa levien määrän kasvuun.

Vuonna 2001 hoitokalastettiin Rutajärvestä 2500 kg särkiä, salakoita ja pieniä ahvenia. Vuonna 2002 saalismäärä pysyi samassa. 2003 hoitokalastus ei onnistunut toivottavalla tavalla, koska rysien kyllästysaine ei kuivunut tarpeeksi nopeasti. Tästä syystä myöhästyimme sären kudusta. Saalis jäi odotettua pienemmäksi ollen reilut 1500 kg. Viime vuosina saalismäärät ovat tasaisesti pienentyneet, joten voidaan todeta hoitokalastuksen tuottaneen tulosta. Pientä lahnaa tosin edelleen on liikaa.

Turvatakseen kuhanpoikasten ruuaksi päätyvät pikkukalat, kalastuskunta on pitänyt taukoa Paunetilla kalastamisessa viime vuosien aikana.

Rutajärvestä on hoitokalastettu särkiä, salakoita ja pieniä ahvenia.

Viihtyisä Rutajärvi -hankkeen rahoituksella kalastuskunta hankki moottorillisen lautan ja trailerin helpottamaan hoitokalastuksen järjestämistä. Lautalla hoidetaan myös kalastusalueen nuotiopaikat kuntoon (3 kpl), niitetään heinikot ja ylläpidetään syöttölavat.

Kaislikoiden niittäminen

Ota yhteyttä puheenjohtajaan ja tule tekemään kanssamme Viihtyisää Rutajärveä!